TöhöpäivienTöhöilyinTöhöily

Äiti pyysi meitä viemään pikkuveljelle yhen 90sen sängyn Evijärvelle. Oli kovaa puhe peräkärrystä ja liinoista yms.
No me kiltisti ruvettiin hommaamaan peräkärryä ja lopulta saatiinki semmonen Juhon setältä. Lähettiin hakemaan kärryä nii autosta oliki akku ja öljy loppu. Öljyä lisättiin ja jollain ihmeellä auto lähti käyntiin.
Päästiin viimein Juhon setälle hakemaan kärryä. Ensin tapeltiin peräkoukun kans ja sitte taisteltiin peräkärryn kans. Ei voi mitään, ettei vaan osattu.
Peräkärryssä oli risuja tai jotain piikikkäitä oksia mitä lie. Ne piti tottakai viiä metikköön mihin lie, ei viititty niitä pihaankaan kipata. ;)
Ylläripylläri auto jätti meijät siihen Juhon setän pihaan ku akku loppu. Soitettii anoppia apuun, raasu oli migreenissä mutta tulipa silti. Positiivisena yllärinä huomattiin että meillä oli kaapelit autossa, nii ei anopin tarvinukkaa migreenis kollata kaapelia.
Saatiin siis taas auto käyntiin ja lähettii viemään kärryssä olevia risuja ja sitte kotiin hakemaan sitä pikkuveljen sänkyä. Saatiin sängyn osat peräkärryyn ja todettiin että esitys oli tosi säälittävä.
Pari pientä sängyn lautaa isossa peräkärryssä. Jhoooo...
Kyllä äkkiä kaatu takapenkin selkänojat. Sänky ja patja pienen sitikan perälle ja kärry takasi sinne mistä se haettiinki.
Päxä saa kiittää meitä roskien viemisestä ja pikkuveli saa luvan kiittää ja pussata meikän kenkää ku päästään tuon sängyn kans perille. ;)

Ps. Älkää koskaan aliarvioiko autonne kokoa, se voi olla todellinen tilaihme.

~ Pirke ja Juho ~