Kaverin kans tuli höpistyä liikunnasta ku se on hommannu ittelleen salikortin.
Minähän en salikorttia oo hommaamassa, menis rahat hukkaan. ;)
En oo raskauen jäläkeen liikkunu oikeastaan yhtään ja olin aivan varma etten tuu liikunnan iloa koskaan löytämään. Parikertaa kesällä kävelly keskustaan
johon on matkaa jotain 5km(?).
Niin ja yhen kerran kävin miehen kans lenkillä! Kunto oli pysyny suht hyvänä, siinä ei mitään,
mutta ku nuo pakkaset nostaa verenmaun suuhun ja limaa ja hyihyihyi..
Eli ei lenkkeilyä talvella minulle. Kiitos.
No nyt sitte siinä kaverin kans jutellessa vitsailtiin vauvajumpasta että,
joo heti alakaa kaheksankilon poikaa nostelemaan ja kuolla siihen paikkaan. :D
No jäläkeen mietittyäni totesin että nostelen tuota poikaa joka päivä, nii miks en liikunnanki kannalta? Ja nyt on jumpattu parina päivänä aamusin. :)
Aamut tuntuu lähtevän paremmin käyntiin ku alottaa liikkumalla. Eikä makaamalla sohvalla Candy Crus Sagaa pelaten, niinku valitettavasti tapana on. :D
Ja mun kroppa on alakanu rasahella ja paukkua. Tänäänki ku vintistä tulin portaita alas nii alaselästä kuulu kauhea "poks!" ku alkaa lukot aukeamaan. Oli muuten helpompi tehä vattalihasliikkeetki tänään sen paukahuksen jäläkeen. :)
Nyt en skriivaile enempää (Niilo suuttuu),
mutta -TÄSTÄ- pääsettä kaikki mammat jumppaamaan. :)
Have a nice day! :)
~ Pirke ~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti